Esitelmä: Tampereella Sosiaalifoorumin päivillä 18.5. 2023 / Hyvan edustajana. (Tässä versiossa myös lisäykset ensimmäisen kirjani tekoälyosiosta)
Arvoisat kuulijat – Suomessa on juuri pidetty eduskuntavaalit. Ennen sitä käytiin raivokasta keskustelua valtion budjetin tasapainottamiseen tähtäävistä keinoista. Taloustoimittajat penäsivät loputtomasti säästöistä ja leikkauslistoista. Varsinkin Kokoomus varoitteli velkaantumisesta ja jopa ehdotti verotuksen keventämistä.
Vasemmistopuolueet halusivat pitää kiinni hyvinvointivaltiosta ja uskoivat talouskasvuun ja sen luovan työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja (aivan kuten Kokoomus yleensä). Tähän ristiriitaan mediatkin yrittivät kysyä selvyyttä valtakunnan huippuekonomisteilta ja neuvoja mitä oikein pitäisi tehdä?
Graafi 1. Kymmenen huippuekonomistia.
Jos haluat nähdä myös graafin kuvan, niin näet sen blogiltani linkiltä: https://ariojapelto.blogspot.com/2023/05/96-verotuksen-jarjestelmavika-on.html
Näiden uusliberalististen huippuekonomistien neuvot olivat kuitenkin epämääräisyydessään luokkaa: ”Hyvää päivää kirvesvartta”. Niin onnettomia ja ristiriitaisia heidän ehdotuksensa olivat. Vain professorit Matti Tuomala ja Markus Jäntti olivat ”kartalla” eriarvoistumisesta, mutta hekään eivät puuttuneet verotuksen järjestelmävikaan eikä BKT:n sisällä tapahtuneeseen valtavaan tulosiirtymään.
Nämä huippuekonomisti eivät ole puhua pukahtaneet valtavasta bruttokansantuotteen (BKT) sisällä tapahtuneesta palkansaajien palkkapotin pienenemisestä ja satojen miljardien verotulojen supistumisesta viimeisten 30 vuoden aikana.
Varsinkaan siitä, että digitalisaatio on sen veroeroosion aiheuttanut. Päinvastoin, he koko ajan kehottavat poliittisia päättäjiä lisäämään ja panostamaan digitalisaatioon, jotta tuottavuus ja sitä kautta kansakunnan hyvinvointi saataisiin nousemaan. Tätä samaa pajunköyttä sitten poliitikotkin uskollisesti toistavat valtamedioiden avustuksella.
Ekonomisti Jaakko Kiander nosti helmikuussa ansiokkaasti esiin (11.2. 2023) tärkeän nykyisen veronmenetyksen, jossa kokonaisveroprosentti on laskenut vuoden 2016 tasosta (Sipilän hallituksen veronalennukset) joka oli 44% – nykyiseen 41,2 prosenttiin. Se on merkinnyt 8 miljardia vähemmän verotuloja. Siis melkein Suomen nykyisen vuosittaisen budjettivajeen.
Hän kuitenkin unohti tärkeimmän, jota kukaan suomalainen ekonomisti ei ole ”huomannut” ottaa julkiseen keskusteluun. Onneksi ulkomaiset ekonomistit (HS 9.2.) vihdoin tekivät sen tämän vuoden helmikuussa.
Graafi 2. Guardian: Tekoäly vie työpaikkoja ja kasvattaa tuloeroja
Jos haluat nähdä myös graafin kuvan, niin näet sen blogiltani linkiltä: https://ariojapelto.blogspot.com/2023/05/96-verotuksen-jarjestelmavika-on.html
Kun Suomalaiset ekonomistit ovat täysin tietämättömiä digitalisaation kääntöpuolesta Harvardin yliopiston ekonomistit ovat sentään heränneet todellisuuteen.
Harvardin asiantuntijat sanoivat: ”Tekoäly tuhoaa työpaikkoja ja kasvattaa tuloeroja. Chat GPT:n kaltaiset tekoälymallit lisäävät todennäköisesti tuottavuutta. Suuri kysymys on, kuka kerää tuottavuuden hyödyt”.
Näin arvioivat brittilehti The Guardianin haastattelemat asiantuntijat. ”Tekoäly todennäköisesti leikkaa työntekijöiden osuutta tuloista, sillä myös monet (valkokaulus) tehtävät automatisoituvat”.
Harvardin ekonomisti Lawrence Katzin mielestä yksi suurimpia kysymyksiä tekoälyyn liittyen on, kuka kerää tekoälyn tuoman tuottavuuden hyödyt. ”On mahdollista, että (digi)työntekijöiden tulotaso nousee vaikka heidän osuutensa piirakasta jäisikin pieneksi”.
Tämä on vasta brittiekonomistien ”visio tulevasta”. Allekirjoittanut on varoitellut siitä jo 34 vuotta sitten ilmestyneessä kirjassani: ”Lisääkö automaatio kilpailukykyä vai työttömyyttä (Tammi 1989).
(Tästä alkaa lisäys, koska se ei mahtunut puolen tunnin esitelmään)
Vaikka tekoälyn kehitys oli 1980-luvulla aivan alkuaskelmilla ja kaikkialle ulottuvaa internettiä ei ollut edes olemassa, ennakoin kirjassani tekoälyn tulevaa kehitystä seuraavasti:
”Vielä ollaan kaukana tavoitteesta tehdä kone, joka on yhtä ”älykäs” kuin ihminen. Suurimmalla osalla työelämässä olevista ihmisistä on kuitenkin suhteellisen kapea työtehtävä.
Harvoilla on työtehtäviä jossa tarvitaan koko ”älyn” spektri käyttöön. Useimmissa tapauksissa riittää teho. Siihen nykyiset tietokoneet kyllä pystyvät. Professori Matti Otala, joka on tekoälyn johtavia asiantuntijoita, on sanonut: ”Ensi vuosikymmenellä tekoälypohjaiset asiantuntijajärjestelmät kykenevät korvaamaan Suomessa useita kymmeniä tuhansia vastaavia töitä tekeviä teollisuuden, kaupan ja valtionhallinnon toimihenkilöitä, yhden vuoden palkkaa vastaavin kokonaiskustannuksin”.
Onkin oireellista, että ala on räjähdysmäisessä kasvussa? Vielä neljä vuotta sitten oli työlästä löytää kymmentäkään yritystä, joiden toiminta olisi keskittynyt pelkästään tekoälyyn. Nyt tuollaisia yrityksiä on toistatuhatta.
Jokin aika sitten ilmestyneen raportin mukaan vuonna 1987 maailman viidensadan suurimman yrityksen joukosta n.80 prosenttia oli kehittämässä (tekoälypohjaisia) asiantuntijajärjestelmiä. Muutamilla suuryrityksillä on sisäisessä käytössä jopa useita kymmeniä järjestelmiä.
Siksi ei olekaan mikään ihme, että suuryritykset eivät missään päin maailmaa ole luoneet uusia työpaikkoja enää pitkiin aikoihin. (s. 46-47).
1980-luvulla ei ollut yhtään ekonomistia ennakoimassa ja varoittamassa tulevaa, mutta onneksi sentään joku vastuuntuntoinen tietokonealan asiantuntija jolla oli näkemys tulevasta kehityksestä. Kirjastani suora lainaus:
”Suomessakin on joitain tekoälyyn perehtyneitä asiantuntijoita ja yrityksiä. Softlinen toimitusjohtaja Mikael Roos on yksi alan ”guru”.(…) Kokemuksensa pohjalta hänellä on aika hurjia visioita tulevasta kehityksestä. Alan miehistä poiketen hänellä on rohkeutta sanoa visionsa myös julkisuudessa ääneen.
30 vuotta sitten pikkupoikana Kotkassa hän katseli kuinka tehtaan portista marssi parituhatta työläistä kotia kohti, kun Gutzeitin pilli vihelsi. Nyt vuoron loputtua tehtaasta poistujia on ehkä parikymmentä, vaikka tuotanto on kasvanut.
Ennen eläkkeelle jäämistään toimitusjohtaja Roos uskoo näkevänsä saman kehityksen myös toimistoissa. Atk ja varsinkin tekoälyn kehitys tekee tarpeettomaksi ison joukon konttoriväkeä.
Kehitykseltä ei Roosin mukaan ole turvassa kasvualan, tietotekniikan väki. Heitäkin uhkaa kilometritehtaalle joutuminen, sillä tekoäly hoitaa vastaisuudessa esimerkiksi järjestelmäpäälliköiden tehtäviä. Tietotekniikan kehitys uhkaa siis syödä työmarkkinoilta jopa tietotekniikan tekijöitä, tai ainakin sen ylläpitäjiä. Atk-väki sahaa omaa oksaansa. (s. 47).
Koneen kehittämä hissien ohjelmointirobotti ei ole maailman ainoa automaattinen ohjelmoinnin sovellus. Japanilaiset ovat panneet paremmaksi. Tutkijat ovat kautta maailman työskennelleet pitkään luodakseen järjestelmiä, jotka opettavat tietokoneet kirjoittamaan omat ohjelmansa.
Käyttäjän pitää vain tietää, mitä ohjelman pitää tehdä, sen jälkeen kone hoitaa loput. Japanilaiset ovat esitelleet parikin eri tietokonekielillä toimivaa automaattista ohjelmointijärjestelmää. Siis ohjelmoijat ohjelmoivat jo itsensä tarpeettomaksi”. (s. 47)
Varsinainen kehittynyt tekoäly teki tuolloin ensimmäisiä hapuilevia kokeiluja. Kirjoitin siitä ensimmäisessä kirjassani 34 vuotta sitten seuraavasti:
”Kokonaan uutta tiedonkäsittelyn ja tiedon säilömisen tekniikkaa ja ajattelua edustavat alustavat tutkimukset neuraalitietokoneista eli hermoverkkokoneista. Siinä pyritään matkimaan ihmisen aivotoimintaa.
Tällä järjestelmällä on ainakin teoriassa mahdollisuus kerätä omia kokemuksia ja oppia niistä. Suomessa professori Teuvo Kohonen on rakentanut tällä periaatteella toimivia järjestelmiä, jotka kykenevät tunnistamaan puhuttuja sanomia ja ihmisten kasvokuvia.
Japanilainen Asahi osti Kohoselta lisenssin hänen kehittämäänsä puheentunnistimeen, kun suomalaiset yritykset eivät olleet hänen tutkimuksistaan kiinnostuneita”. (s. 49)
Kuvateksti: Varsinkin talousprofessorit ja ekonomistit ovat ”pihalla” tekoälyn yhteiskunnallisista vaikutuksista.
Jos haluat nähdä myös graafin kuvan, niin näet sen blogiltani linkiltä: https://ariojapelto.blogspot.com/2023/05/96-verotuksen-jarjestelmavika-on.html
Ja edelleen: ”Muutamat hermoverkot on opetettu tunnistamaan käsinkirjoitettua tekstiä. Sotilassovelluksina on rakennettu neurotietokoneita, jotka oppivat erottamaan sukellusveneiden äänet meren kohinan seasta. Samoin ilmailun puolella lajittelemaan lentokoneet käyttäytymisen perusteella hyökkääviin ja vaarattomiin.
Amerikkalainen Hecht-Nielsen Neurocomputers myy neuraalitietokoneita mm. luottojen analysointiin, lääketieteellisten mittalaitteitten valvontaan ja teollisten prosessien laaduntarkkailuun”. (s. 49).
Chat GPT:n ensimmäisiä kokeiluja tehtiin jo 1980-luvulla keräämällä kapealta alalta tietokantoja joita tuolloin nimitettiin ”asiantuntijajärjestelmiksi” eikä tekoälyksi kuten nyt. Kirjoitin siitä tuolloin seuraavasti:
”Englannissa on erään tukkukauppaa harrastavan sokerifirman yritysjohtajan koko elämänkokemus sokerikaupasta tallennettu tietokoneelle. Yleensä johdon vaihtuessa seuraajalta menee 1-2 vuotta uuteen alueeseen perehtymiseen.
Asiantuntijajärjestelmän (nykyisin tarkoitetaan tekoälyä) avulla seuraajalla on heti edeltäjänsä tiedot käytettävissään. Monissa tapauksissa yritysjohtajat vaihtavat toiseen yritykseen juuri kun ovat oppineet hallitsemaan edellisen”. (s. 44).
Japanilaiset olivat tuolloin tekoälyn kehittelyssä uranuurtajia ja johtavassa asemassa ja kirjoitin siitä seuraavasti:
”MITI:n (Japanin kansainvälisen kaupan ja teollisuuden ministeriön) kunnianhimoinen hanke käynnistyi. Professori Hajime Karatsun mukaan tavoitteena oli rakentaa kymmenessä vuodessa ns. viidennen sukupolven (tekoäly)tietokone.
Tietokone, joka keskustelee ihmisen kanssa luonnollisen kielen, puheen ja kuvien välityksellä, ja joka oppii omista kokemuksistaan. Tietokoneen piti perustua rinnakkaiseen arkkitehtuuriin. Sen oli pystyttävä tekemään monia toimintoja samanaikaisesti”. (s. 48)
Nyt amerikkalaiset digijätit ovat keränneet tietoa eri ammattialoista ja yksityisistä ihmisistä lupaa kysymättä enemmän kuin me itsekään tiedämme itsestämme. Tällä tietoverkkojen välityksen avulla keräämällään tiedolla heistä on tullut maailman rikkaimpia ihmisiä myymällä mainostajille tiedot meistä. Varoittelin siitäkin jo 34 vuotta sitten seuraavasti:
”On myös rahanarvoinen kysymys, kuka pääsee joskus yhdistelemään ja operoimaan niillä 35 000 erilaisella tiedostolla, jotka meistä suomalaisista on jo tehty?” (s. 176)
(Alkuperäiseen esitelmään tehty lisäys loppuu tähän)
Kuvateksti: Jo 8 vuotta sitten tieteentekijät rankkasivat tekoälyn ihmisen kannalta maailman vaarallisimmaksi.
Jos haluat nähdä myös graafin kuvan, niin näet sen blogiltani linkiltä: https://ariojapelto.blogspot.com/2023/05/96-verotuksen-jarjestelmavika-on.html
Tästä kaikesta teknologisesta kehityksestä Suomen ”huippuekonomistit” ovat olleet ymmärtämättömyyttään hiirenhiljaa. Meidän ”huipputaloustoimittajatkaan” eivät ole 30:een vuoteen varoitelleet poliittisia päättäjiä digitalisaatiosta ja tekoälyn vaaroista. (Jos tiedätte 80-luvulta jonkun, niin otan mielelläni tiedon vastaan).
Nyt vasta Chat GPT:n julkistusten yhteydessä on herätty puhumaan tekoälyn yhteydessä yksityisyyden tietosuojasta, identiteetin hallinnasta, ihmisoikeuksista, sananvapaudesta ja siitä, että päätökset eivät ole enää demokratian eikä kenenkään käsissä.
Valtamediat ja ekonomistit eivät vieläkään puhu mitään digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksista työllisyyteen ja valtion verotuloihin. Huippuekonomistit ja poliitikot ovat niin ”pihalla” kehityksen vaaroista, että jopa digitalisaatiolla rikastuneiden ja tekoälyä kehittäneiden digiyhtiöiden huippujohtajat ovat huolissaan oman alansa kehityksestä.
Kun ekonomistit ja valtamediat eivät ole hoitaneet tehtäväänsä, tekoälyn kehittelijät ja omistajat kuten Sam Altman, Elon Musk ja yli tuhat muuta ovat kääntyneet poliitikkojen puoleen ja pyytäneet heitä sääntelemään tekoälyn toimintaa ja tekemään heille tekoälyltä yhteiskuntaa ja yksilöä suojaavia sääntöjä.
Siis sylttytehtaan syylliset ovat pelästyneet oman työnsä tuloksista ja ne, joiden tulisi valvoa kehitystä, ovat olleet syvässä unessa!
Kuvateksti: Vastuullisimmat tekoälykehittelijät herättelevät poliitikkoja ja taloustieteilijöitä.
Jos haluat nähdä myös graafin kuvan, niin näet sen blogiltani linkiltä: https://ariojapelto.blogspot.com/2023/05/96-verotuksen-jarjestelmavika-on.html
Esimerkiksi tekoälyn uranuurtaja Sam Altman puhuu AGI:sta, artificial general intelligencestä, eli vapaasti käännettynä yleisestä tekoälystä – koneesta, joka kykenee kaikkeen, mihin ihmisaivotkin kykenevät.
Kaikkitietävä kone, joka on yhtä hyvä kuin ihminen lähes missä tahansa tehtävässä. Se muuttaisi maailmanjärjestystä, yhteiskuntia ja markkinataloutta kokonaan uuteen uskoon.
Sam Altman antaa ymmärtää New York Timesin tuoreessa artikkelissa, että Open AI:n tavoitteena on luoda kokonaan uudenlainen talousjärjestelmä – tai ainakin sellaiseen yleinen tekoäly maailman veisi.
Myös ”tekoälyn kummisetä” varoittaa: Tekoäly voi olla ihmiskunnalle ilmastonmuutosta akuutimpi uhka. Tekoälyn pioneerina tunnettu Geoffrey Hinton kertoo olevansa vakavasti huolissaan tekoälykehityksen tulevaisuudesta. Hän ilmoitti hiljattain irtisanoutuneensa Alphabet-yrityksestä työskenneltyään yhtiössä viimeiset kymmenen vuotta. Hän on kertonut haluavansa puhua avoimesti tekoälyn vaaroista.
Suomalaiset poliitikot ovat täysin tietämättömiä koska taloustoimittajat eivät ole ymmärtäneet, osanneet tai sitten valtamedioiden omistajat eivät ole antaneet heidän kirjoittaa ja varoittaa siitä. Medioiden omistajat ovat yleensä miljonäärejä, miljardöörejä ja jotkut jopa veroparatiisien veronkiertäjiä. He tietysti vastustavat tuottavuushyötyjen jakoa ja osinkotuloihin puuttumista.
Tämä ”ikävä” Chat GPT:n herättämä Harvavardin Yliopiston taloustieteilijöiden herättämä ”brittivisio” on jo tapahtunutta numeroina todennettavaa faktaa ja todellisuutta täällä Suomessa jo 30 vuoden ajan.
Valtion saamat verotulot hyvinvointipalveluiden ylläpitämiseksi ovat vähentyneet sadoilla miljardeilla viimeisten 30 vuoden aikana. Tästä kaikki ekonomistit ja valtamediat ovat olleet hiljaa – Miksihän?
Kuvateksti: Kun palkansaajilta on hävinnyt vuosittain 40 miljardia ostovoimaa, on Orpolta ja muilta poliitikoilta vastuutonta uskotella talouden kääntyvän kasvuun ja lisäävän sillä työpaikkoja.
Jos haluat nähdä myös graafin kuvan, niin näet sen blogiltani linkiltä: https://ariojapelto.blogspot.com/2023/05/96-verotuksen-jarjestelmavika-on.html
Palkansaajien osuus kansantulosta (BKT) on digitalisaation vuoksi pienentynyt 90-luvun jälkeen vuositasolla (1991-2019) peräti 16,5 PROSENTTIYKSIKKÖÄ.
Vuonna 1991 palkkojen osuus oli vielä 73,6 prosenttia ja omaisuus- ja yrittäjätulojen osuus oli vain 11,2 prosenttia. Vuonna 2019 vastaavat luvut olivat 57,1 (eli palkkapotin vähennys -16,5 prosenttiyksikköä) ja 27,1 (Pääomatulot kasvoivat +15,8 prosenttiyksikköä).
Digitalisaatio on merkinnyt palkkapotin pienentymistä vuosittain melkein 40 miljardilla. Silloin ostovoima katosi ja talouskasvun polttoaine tyrehtyi. Se on kasvattanut lähes samalla summalla voittoja ja pääomatuloja jotka eivät enää ohjaudu investoinneiksi kun ostovoima on koko ajan vähenemässä.
Siis digitatalisaation tuttavuushyödyt ovat menneet vain rikkaille eikä enää kansalle eikä palkansaajille. Tästä Suomen huippuekonomistit ovat olleet hiirenhiljaa. Samoin valtamediat ja jopa vasemmistopoliitikot sekä AY-liike vaikka juuri Lähi-Tapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro totesi Twitterissä, että palkansaajat ovat palanneet 14 vuoden takaiseen elintasoon.
Kun tämä valtion vuosittainen verotulojen vähentyminen 17 miljardia lisättäisiin Kianderin 8 miljardiin, niin vuosittaisella 25 miljardilla lisätuloilla meidän ei tarvitsisi jatkuvasti leikata ja ylläpitää hyvinvointivaltiota pelkästään velkarahalla. Sillä rahamäärällä budjettivajetta ei enää olisi ja valtion velkojakin voitaisiin lyhentää rivakasti.
Siis jos poliitikot olisivat ymmärtäneet ulosmitata digitalisaation tuottavuushyötyjä ja valtion osuutta BKT:sta kasvun suhteessa. Tästä valtamediat ovat vaienneet vuosikymmeniä, vaikka olen heitä lukuisia kertoja asiasta valistanut.
Jo 1990-luvulla lähes jokaisen työntekijän eteen tuli tietokone jolla alettiin kohottaa tuottavuutta. Jo silloin verotulot alkoivat hiipua ja nyt jo 30 vuotta hyvinvointipalveluja on ylläpidetty vain velkarahalla.
Kuvateksti: Kun valtio lakkasi saamasta tuotannosta digitalisaatiohyötyjä, hyvinvointivaltiota on ylläpidetty yllä pelkästään velkarahalla.
Jos haluat nähdä myös graafin kuvan, niin näet sen blogiltani linkiltä: https://ariojapelto.blogspot.com/2023/05/96-verotuksen-jarjestelmavika-on.html
Ei siis mikään ihme, että BKT:n kasvu on kaikkialla hyytynyt nollasummamarkkinoiksi, koska palkansaajien ostovoima on kadonnut. Digitalisaatiolla aikaansaatu tuottavuuden parannus ei kasvata työpaikkoja pysähtyneillä markkinoilla minkään talousopin mukaan!
Suomen BKT oli vuonna 2019 (eli viimeinen normaalivuosi ennen pandemiaa) noin 240 miljardia. Verotulot ovat myös pienentyneet 17 miljardilla (44% veroasteella) pelkästään yhden vuoden aikana!
Ja edelleen, 30 vuoden aikana valtio on menettänyt satoja miljardeja hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi. Silti Kokoomus vaatii valtiolta säästöjä eli menojen tulisi olla ”suu säkkiä myöten”. Pieni- ja keskituloisten säkki on kansantulon kasvusta suhteellisesti pienentynyt ja rikkaiden säkki kasvanut – vieläpä suurin osa siitä osinkoina ulkomaisille rikkaille Suomen rajojen ulkopuolelle.
Nyt kaikki suomalaiset ekonomistit ja poliitikot valittavat, että Suomi on saatava kasvuun ”kilpailukykyä” ja markkinaosuutta lisäämällä. Sillä uskotaan hyvinvointivaltion säilyvän. Se ei kuitenkaan onnistu, elleivät kansalaiset ja valtio pääse myös osalliseksi digitalisaation tuottavuushyödyistä lisäämään markkinoiden kulutuskysyntää.
Taloudellisen kasvun tärkein edellytys on kuitenkin ostokykyiset markkinat eli ostovoima. Siksi maailman, Euroopan ja Suomen 10 vuoden talouskasvun keskiarvo ns. ”kasvukäyrä” on ollut trendinomaisesti alaspäin eikä ylöspäin. Tästä valtamediatkin ovat olleet aivan hiljaa.
Kuvateksti: Ekonomistit uskottelevat vieläkin, että kasvu ja täystyöllisyys on muka mahdollista.
Jos haluat nähdä myös graafin kuvan, niin näet sen blogiltani linkiltä: https://ariojapelto.blogspot.com/2023/05/96-verotuksen-jarjestelmavika-on.html
Jopa kehittyneiden OECD maiden ”kasvukäyrä” sojottaa kohti nollasummamarkkinoita, vaikka nämä maat ovat pääsääntöisesti olleet markkinaosuustaistoissa voittajia pysähtyneillä markkinoilla.
Nykyisillä markkinatalouden säännöillä parille kolmelle valtiolle kuten Kiina ja Saksa, markkinaosuuden lisääminen muiden kustannuksella saattaa hetkeksi onnistuakin, mutta pitemmällä aikajaksolla maapallon parin sadan muun valtion talouden lasku tuhoaa vientimarkkinoiden kasvun.
Se näkyy jopa maailmankaupan hyytymisenä, vaikka sen arvosta puolet on jättiyhtiöiden sisäistä kauppaa, kun ne siirtohinnottelun avulla kiertävät veroja.
Kuvateksti: Uusliberalistiset taloustieteilijät lupasivat vapaiden pääomien kiihdyttävän kaupankäyntiä ja talouskasvua.
Jos haluat nähdä myös graafin kuvan, niin näet sen blogiltani linkiltä: https://ariojapelto.blogspot.com/2023/05/96-verotuksen-jarjestelmavika-on.html
Tämä tuottavuuden kasvun ja markkinoiden hyytymisen ”kuolemanspiraali” huoletti minua jo 40 vuotta sitten. Olen varoitellut digitalisdaation ja tekoälyn kääntöpuolen vaaroista jo vuosikymmeniä. Voit katsoa tarkemmin täältä.
1990-luvun alussa digitaalinen teknologia tuli keskuutemme ja tietokoneet, robotisaatio, miehittämätön tuotanto ja internetpohjaiset itsepalvelujärjestelmät hiipivät koteihimme. Ne ja tuotannon siirtäminen matalapalkka- ja orjatyömaihin hävittivät kunnollisia työpaikkoja länsimaista ja lisäsivät pääoman tuottavuutta.
Nyt alustatalous ja tekoäly ovat tekemässä lisää ihmisiä työttömiksi ja ostovoimattomiksi. Microsoftin kehittämä puhuva Chat GPT4 botti ja Googlen Bard-keskustelubotti ovat vielä kehittelyvaiheessa. Niissä on vielä pieniä puutteita, ja ne eivät kykene vastaamaan kovin abstrakteihin kysymyksiin. Kun ne ovat vielä koevaiheessa, ne ovat toistaiseksi ilmaisia.
Kun ne muutaman vuoden sisällä saadaan toimimaan kitkattomasti, niin sitten nämä kaksi digijättiä ja kohta myös Mark Zuckerberg (Meta), Elon Musk (Tesla), Jeff Bezos (Amazon) sekä kiinalaiset Alibaba ja Huawei alkavat rahastaa niillä entistä tehokkaammin ja rikastua entisestään.
Silloin niiden avulla voidaan kehittää tuotantoelämälle mitä erilaisempia puhuvia kapean erikoisalan erityisosaamista vaativia Chat-sovelluksia joilla voidaan laittaa tuhansittain ihmisiä kilometritehtaalle.
Niillä voidaan korvata tähän asti suojassa olleita valkokaulustyöntekijöitä kuten, lääkäreitä, juristeja, koodareita, konsullteja, myyntimiehiä, pankki- ja vakuutusasiantuntijoita, toimihenkilöitä, oppaita, kouluttajia, rekrytoijia, toimittajia, kirjailijoita, elokuvien käsikirjoittajia, kuvittajia ja melkein mitä vain. Kukaan ei ole enää täysin turvassa.
Amerikkalainen Goldman Sachs -pankki arvioi tuoreessa raportissa, että keskusteleva Chat GPT ja muut generatiiviset tekoälyt voivat saada aikaan talouteen merkittävän tuottavuusloikan.
Isolla tuottavuusloikalla on kuitenkin kääntöpuolensa työmarkkinoilla. Chat GPT ja muut tekoälyt voivat korvata neljänneksen nykyisestä työstä. Erityisen vaarassa automaatiolle ovat toimihenkilöiden työpaikat. Esimerkiksi noin 45 prosenttia hallintohenkilöstöstä ja juristeista on raportin mukaan vaarassa menettää työpaikkansa tekoälylle Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
Goldman Sachsin arvion mukaan tekoälyteknologia voi vaikuttaa noin 300 miljoonaan kokoaikaiseen työpaikkaan maailmanlaajuisesti, Goldman Sachsin raportin arvio tekoälyn vaikutuksista työmarkkinoille on samansuuntaisia kuin amerikkalaisyliopistojen aiemmat tutkimukset, kuten Princeton Universityn, University of Pennsylvanian ja New York Universityn vastaavat tutkimukset.
Silti Suomen huippuekonomistit varoittelevat koko ajan poliitikkoja tulevasta työvoimapulasta. Aivan samoin he tekivät 90-luvun vaihteessa, kun EVA julkaisi pienen varoittelukirjan tulevasta työvoimapulasta. Tulikin 90-luvun lama ja lähes puolimiljoonaa työtöntä!
Asiantuntijat ovat arvioineet jo kahdeksan vuotta sitten, tekoälyn olevan maailman suurin vaara ja uhka tulevaisuudessa. Jopa tekoälyä kehittävä Elon Musk on todennut, että ”Supertekoäly voisi antaa yhdelle yritykselle tai valtiolle lyömättömän edun pörssikaupassa tai sodassa”.
Muskin mukaan ongelmiin joudutaan kuitenkin mahdollisesti jo sitä ennen, kun valtiot ajautuvat toistensa kimppuun pelätessään kilpakumppaniensa kehittävän nopeammin supertekoälyn.
Näistä tulevaisuusvisioista suomalaiset ekonomistit, työelämän- ja tulevaisuuden tutkijat ja Aalto-yliopiston professorit ovat olleet käsittämättömän hiljaa.
Kuvateksti: Hesari on pakon edessä joutunut julkaisemaan ja referoimaan oheisen vision, kun sen omat toimittajat eivät sellaiseen kykene (tai saa lupaa?).
Jos haluat nähdä myös graafin kuvan, niin näet sen blogiltani linkiltä: https://ariojapelto.blogspot.com/2023/05/96-verotuksen-jarjestelmavika-on.html
Tekoälyn tuleminen työpaikoille ei tietenkään tarkoita, että nämä kaikki työpaikat häviäisivät aivan kokonaan. Nämä kapeiden erikoisalojen ekspertit voivat hyväksikäyttää näitä erikoisalojen tekoälyrobotteja työssään ns. ”kentaureina” ja lisätä tuottavuuttaan niin, että heitä tarvitaan vähemmän.
Digiuskovaiset ja ekonomistit unohtavat aina tuottavuutta vaatiessaan, että eivät nämä digi-, tekoäly- ja alustajärjestelmät ole ilmaisia. Jotta tuottavuus nousisi, niiden vaatimat miljoonat tai miljardit on ensin kuoletettava. Siihen rahat saadaan tietysti henkilöstömenoja supistamalla – mistäpä muualta?. Eivät ne itsessään lisää tuottavuutta:
Poliitikot ja ekonomistit harhauttavat kansalaisia rauhoittamalla, että työllisyysaste on noussut 75 prosenttiin, joka on maailman huippua (esim. EU-maiden keskiarvo vain 65%).
Työllisyys- ja työttömyystilastot joutaisivat vessan pönttöön, sillä ne eivät mittaa mitään työn määrän lisääntymisestä. Siihen ainoa oikea tilastomittari on työtuntien määrän kehitys. Työtunnit tehdään vain useamman toimesta yhä epämääräisimmillä työsuhteilla.
Kuvateksti: Työtunnit eivät ole lisääntyneet 30 vuodessa vaikka BKT on kaksinkertaistunut ja työikäisten määrä lisääntynyt 400 000 työntekijällä.
Jos haluat nähdä myös graafin kuvan, niin näet sen blogiltani linkiltä: https://ariojapelto.blogspot.com/2023/05/96-verotuksen-jarjestelmavika-on.html
Suomessa tehdään vieläkin vähemmän työtunteja kuin 30 vuotta sitten vaikka BKT on kasvanut kaksinkertaiseksi ja työikäisten määrä on kasvanut 400 000 hengellä. Ekonomistit ovat luvanneet, että automaation vuoksi menetettyjen teollisten työpaikkojen, joiden tuntipalkka on n. 20-30 euroa, tilalle saadaan uusia parempipalkkaisia työpaikkoja.
Totuus on kuitenkin, että tilalle on tullut palvelualojen ns. ”paskatyöpaikkoja” joiden tuntipalkka on n. 10-12 euroa ja muita epätyypillisiä ja osa-aikaisia työpaikkoja joilla ei enää elä ja ne edustavat kohta lähes puolta kaikista palkansaajista.
Niiden palkat ja tuntimäärät ovat vajonneet niin huonoiksi, että tuoreen Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) raportin mukaan kaikista ansiotuloja nauttineista asumistukea saaneiden osuus nousi 24 prosentista 39 prosenttiin vuosina 2015–2019. Luvuista on poistettu opiskelijat.
Niillä palkoilla ei makseta veroja, eikä niillä enää elä ilman tulonsiirtoja niillä paikkakunnilla, joissa näitä nollatuntisopimustyöpaikkoja on tarjolla. Eipä ole ihme, että palkkapotin osuus BKT:sa on pienentynyt ja samaalla summalla pääomatulot ovat lisääntyneet.
Kansalaisten kannalta on epäoikeudenmukaista, että kaikki nämä digitalisaation tuottavuushyödyt ja työn hedelmät menevät vain rikkaille ja puolet vieläpä ulkomaalaisille rikkaille. Ulkomaille menevät osingot menevät pääosin alhaisesti verotettuna tai verotta.
Kuvateksti: Osingoissa on huomattavan paljon erilaisia verovapauksia.
Jos haluat nähdä myös graafin kuvan, niin näet sen blogiltani linkiltä: https://ariojapelto.blogspot.com/2023/05/96-verotuksen-jarjestelmavika-on.html
Suomalaiset ekonomistit eivät näe tässä mitään epäoikeudenmukaisuutta. Heille riittää vain se, että BKT kasvaa. Niiden sisäisestä jaosta he eivät ole kiinnostuneita. Poliitikot ovat sentään huomanneet kasvavan vakavan eriarvoisuuden, mutta eivät tiedosta, mistä se johtuu. Tähän tietämättömyyteen ekonomistit ovat pääsyyllisiä.
Vielä 1990-luvulle asti BKT:n kasvusta pääsivät osallisiksi myös köyhät ja pienituloiset jolloin eriarvoisuus supistui. Kun Kokoomus pääsi Kekkosen pannasta hallitukseen 90-luvun vaihteessa, BKT:n kasvusta ovat päässeet hyötymään vain suurituloiset.
Graafi 11. Käytettävissä olevien tulojen vuosikasvu tuloluokittain 1966-1990 ja 1990-2017.
Kuvateksti: 1990-luvulle asti alimmat tulopuokat hyötyivät BKT:n kasvusta ja sen jälkeen vain ylimmät tuloluokat.
Jos haluat nähdä myös graafin kuvan, niin näet sen blogiltani linkiltä: https://ariojapelto.blogspot.com/2023/05/96-verotuksen-jarjestelmavika-on.html
Ekonomistit eivät ole varoittaneet poliitikkoja eriarvoistumisesta vaikka se on ollut nähtävissä jo yli 30 vuotta. Ja se näkyy tilastoissa varallisuuden keskittymisenä vain rikkaista rikkaimmille.
Kuvateksti: Ylin prosentti on pääosin korjannut digitalisaation tuottavuushyödyt.
Jos haluat nähdä myös graafin kuvan, niin näet sen blogiltani linkiltä: https://ariojapelto.blogspot.com/2023/05/96-verotuksen-jarjestelmavika-on.html
Eriarvoistuminen ei ole vain suomalainen ilmiö. Digitalisaation tuottavuushyödyt ovat maailmanlaajuisesti menneet vain rikkaille. Eriarvoisuudesta on tullut lisääntyvän epävakauden lähde joka on johtanut vakaviin mellakoihin kaikkialla. Sekä tulot että varallisuus on keskittynyt vain digimiljardööreille. Tämä ei tiedä hyvää tulevaisuudessa yhteiskuntarauhalle.
Nykyisellä verotusjärjestelmällä tämä eriarvoisuus tulee vain lisääntymään ja verotulot hiipumaan, koska digitalisaatio on muuttanut verotusten tuottojen jakaantumisen dramaattisesti ja peruuttamattomasti pääoman hyödyksi.
Eivät poliitikot eivätkä ekonomistit ole tehtäviensä tasalla ja puuttuneet tähän verotuksen ”järjestelmävikaan”. Jo yli 30 vuotta sitten ensimmäisessä kirjassani puutuin siihen. Koska ihmistyön osuus teknologian johdosta jatkuvasti pienenee, ehdotin kirjassani nykyiseen ihmistyöhön ja kulutukseen perustuvan verotuksen tilalle tuotannon jalostusarvon verottamista. Sitä ehdotin myös Kauppalehdessä jo 30 vuotta sitten.
Kuvateksti: Vuonna 1993 minut vielä päästettiin Kauppalehteen poikkeavine näkemyksineni, mutta kun päätoimittajaksi tuli Arno Ahosniemi, merdiatila sulkeutui.
Kauppalehden jutun saat lukukelpoiseksi tällä linkillä: (Jos haluat lukea tekstin, käytä ylälaidassa olevaa suurennussuhdetta: ”Original”)
Kirjoitin ensimmäisessä kirjassani 34 vuotta sitten: ”Mielestäni pitäisi aloittaa keskustelu siitä, mikä on tällaisen miehittämättömän tuotannon ja robottien yhteiskunnallinen merkitys.
Yhteiskunnan olisi korkea aika ruveta soveltamaan yrityksiinkin päin ns. katetuottoajattelua. Yrityksen kaikki verot, mukaan lukien työntekijöiden tuloverot ja sosiaalimaksut, olisi laskettava yhteen, ja niitä peilattava yrityksen liikevaihtoon ja jalostusarvoon.
Kun siis yrityksen tuotanto ja jalostusarvo nousee, niin sen tulisi samassa suhteessa hyödyttää valtiota ja siinä eläviä ihmisiä, riippumatta siitä, tekevätkö työn tietokoneet, robotit vai ihmiset. ( s.121).
Teoriassa tämän ongelman ratkaisu on hyvin yksinkertainen. Verotuksen muuttaminen ihmistyön verottamisesta tuotannon jalostusarvon verottamiseksi. Verotettaisiin sitä arvonnousua, mikä syntyy kun tuote jalostetaan raaka-aineista lopputuotteeksi. – Riippumatta siitä tekeekö työn ihminen tai kone. Ja poliitikot jakaisivat osan tuotosta myös putoajille”. (s. 279).
Jo vuonna 1985 (38 vuotta sitten) kirjoitin aiheesta Seura-lehdessä otsikolla: ”Onko robottien käyttö laillistettua veronkiertoa?”
Kuvateksti: Automaatioinvestoinnit yritys saa vähennyksiin mutta työllisyysinvestoinnit lisäävät vain palkan lisäksi muita sosiaalimaksuja – niitä ei saa vähennyksiin.
Seuralehden jutun saat lukukelpoiseksi tällä linkillä: (Jos haluat lukea tekstin, käytä ylälaidassa olevaa suurennussuhdetta: ”Original”)
Tätä samaa ehdotti hieman myöhemmin myös saksalainen ekonomisti Hans Werner Sinn nimellä ”kassavirtaverotus” (Tax Harmonization and Tax Competition in Europe). Käytännössä se tarkoittaa, että firmasta lähtevien laskujen ja sinne tulevien laskujen erotusta verotetaan riippumatta siitä tekeekö työn ihmisen käsi vai robotin käsi tai ihmisen aivot tai tekoäly. Systeemi on hyvin yksinkertainen.
Tämä vero siis nykyisen yhteisöveron tilalle, sillä siinä yritys pystyy sisäisillä järjestelyillä kikkailemaan ja piilottamaan voitot miten haluaa koska yhteisöveroa peritään vain ”näytetystä” veronalaisesta tulosta.
Ennen sitä on hyödynnetty erilaisia verovähennyksiä, yritysten sisäisiä tulonsiiroja ja kansainväistä siirtohinnoittelua veroparatiisien kautta, varastovarauksia, rojaltimaksuja, konsernilainoja jne.
Kassavirtaverotuksessa myös tavalliset kansalaiset ja yhteiskunta hyötyisivät tuotannosta ja teknologian tuottavuushyödyistä. Nyt vain muutamat digimiljardöörit vievät koko tuottavuuspotin ja käyttävät hyväkseen markkinatalouden ja pääomien vapauden keskittymishyödyt. Tästäkin verotuksen ”järjestelmäviasta” suomalaiset ekonomistit ovat olleet hiirenhiljaa.
Siinä keskittymiskilpailussa häviää demokratia ja poliitikot ovat jo jääneet sivuraiteelle. Yritysmaailma on pakottanut poliitikot ”kilpailukykysyistä” alentamaan yritysten maksamien verojen osuutta koko ajan alemmas. Poliitikot kilpailevat nyt itse asiassa siitä, mikä maa hyötyy tuotannostaan vähiten.
Kuvateksti: Taloustoimittajat eivät juuri puhu mitään kaikista rikkaimpien kokonaisveroprosentista ja sen oikeudenmukaisuudesta.
Jos haluat nähdä myös graafin kuvan, niin näet sen blogiltani linkiltä: https://ariojapelto.blogspot.com/2023/05/96-verotuksen-jarjestelmavika-on.html
Rikkaat kiertävät veroja jo nyt kotiuttamalla tulonsa alhaisesti verotettuna pääomatulona. Esimerkiksi 1 000 rikkaimman suomalaisen kokonaisveroprosentti on vain hieman korkeampi kuin kesivertotulonsaajan.
Esko Ahon hallituksen tekemä pääomien ja palkkatulojen erillisverotus tulisi lopettaa ja palata takaisin vanhaan. Siinä palkkatulot ja pääomatulot laskettiin yhteen ja sitä verotettiin samalla veroprosentilla. Sen pitäisi olla vielä progressiivisesti nouseva, jotta eriarvoisuus ei pahenisi entisestään. Varallisuusvero ja perintövero pitäisi myös palauttaa.
Yritysten verotusta on oikeistolaisten poliitikkojen mielestä ”kilpailukykysyistä” koko ajan laskettava, jotta pääoma ei karkaisi Suomesta.
Graafi 16. Nimellinen yhteisöveroprosentti Pohjoismaissa 1993-2019
Kuvateksti: ”Kilpailukykysyistä” yritysten verotusta on ollut koko ajan ”pakko alentaa”.
Jos haluat nähdä myös graafin kuvan, niin näet sen blogiltani linkiltä: https://ariojapelto.blogspot.com/2023/05/96-verotuksen-jarjestelmavika-on.html
Veropohjaa on myös tiivistettävä estämällä myyntivoittoveron sekä perintöveron tai lahjaveron välttelyä muuttamalla ulkomaille. Arvonnousuveroa eli ns. ”maastapoistumisveroa” on myös suunniteltu, mutta Kokoomus ja Elinkeinoelämä luonnollisesti ovat vastustaneet sitä. Se olisi jo hieman oikean suuntainen vero matkalla ”kassavirtaverotukseen”.
Myös monikansallisten ja monikotimaisten yritysten pitäisi maksaa vero siinä maassa missä se tuotantoaan tai palvelujaan tarjoaa ja estää siirtohinnottelut ja veroparatiisien käyttö.
Nykyinen markkinalogiikka on vähän kuin venäläinen ruletti, sillä erotuksella, että nyt rullarevolverin patruunapesässä on 6 luotia ja vain yksi on tyhjä.
Se saneeraus, mikä on jo tapahtunut teollistyöntekijöiden eli ns. ”sinihaalarien” puolella, on juuri nyt tapahtumassa myös korkeasti koulutettujen eli ns. ”valkokaulus” työntekijöiden kohdalla. Varoittelin sihaalarityöpaikkojen ja ostovoiman ja verotulojen katoamisesta Hesarissa jo vuonna 1993, jolloin en vielä ollut Hesarin boikottilistalla.
Kansalaisten ja poliitikkojen olisi korkea aika herätä todellisuuteen ja muuttaa radikaalisti verotusjärjestelmää oikeudenmukaisemmaksi jotta digitalisaation tuottavuushyödyt kohdistuisivat myös myös kaikille kansalaisille ja verottajalle. Silloin myös hyvinvointivaltio olisi mahdollista säilyttää – Kiitoksia tarkkaavaisuudesta.
Jos aihe kiinnostaa laajemmin, kaikki kuusi kirjaani on luettavissa ja kopioitavissa blogiltani: https://ariojapelto.blogspot.com/p/etusivu.html