Kirsti Eskelinen: Ihanat marjat (Gummerus 2013)
Ahomansikka, mesimarja, lakka, mustikka, vadelma, lillukka, juolukka, puolukka, variksenmarja, riekonmarja, pihlajanmarja, tyrni, karpalo, puutarhamansikka, valkoherukka, vaaleanpunainen herukka, marjatuomipihlaja, viherherukka, punaherukka, mustaherukka, karviainen, karhunvatukka, pensasmustikka, marja-aronia. Näistä kaikista kertoo Kirsti Eskelisen uutuuskirja Ihanat marjat.
Kirjan alussa on selkein kuvin varustetut esittelyt kaikista marjoista. Ruokaohjeet ja kuvitus voisivat olla himpun verran houkuttelevampia, jos halutaan innostaa lukijoita kokeilemaan tuntemattomampiakin marjoja. Marjojen värit eivät pääse kuvissa kunnolla hehkumaan, esillepano on varsin aneeminen. Kirjan tietopuoliset ansiot nostavat sen kuitenkin suositeltavien perusopusten listalle!
Juhannuksena juttelin kohta 6-vuotiaan Annin kanssa, joka ilmoitti yks’kantaan, ettei tykkää mustikkapiiraista. Mustikkametsässä hän ei muistanut koskaan käyneensä, vaikka asuukin ihan maaseudulla. Meidän piti käydä mökkitontin laidasta alkavassa metsässä tutkimusmatkalla – ei metsä ollutkaan pimeä ja pelottava, täynnä vaarallisia eläimiä.
Kunnon perusteos kotimaisista marjoista on tarpeen, jos tietämys luonnon ja puutarhan aarteista halutaan siirtää seuraaville sukupolville. Yhä useammin marjat taitavat ilmestyä kotikeittiöön kaupun pakastealtaasta. Poimijoiksi houkutellaan sesonkityöläisiä muista maista, marjanpoiminta taitaa olla liian työlästä puuhaa monelle nykyihmiselle. Kotimaiset marjat menevät vientiin, Aasiaan ja eteläiseen Eurooppaan. Suomalaiselle kuluttajalle hankitaan halvimmat marjat etenkin Puolasta, paikallisten olojen vuoksi niitä ei voi kuumentamatta käyttää.
Marjapensaat kasvavat melkein itsestään pihamaalla tai viljelypalstalla. Muutamasta puskasta keittelee mehut koko talveksi isommallekin ruokakunnalle. Jokamiehenoikeuksien turvin metsien aarteet ovat kaikkien saatavilla. Marjat ja sienet eivät meidän metsistämme poimimalla lopu! Mustikat ja mat ovat nyt parhaimmillaan, puolukat hieman myöhemmin. Ehkä pitää kokeilla pihlajanmarjojakin tänä syksynä!