Ritva Kyllin Suomen ruokahistoria. Suolalihasta sushiin (Gaudeamus 2021) ei ole turhaan palkittu Kanava-palkinnolla ja ollut tietokirja-Finlandia -ehdokkaana. Liki 500-sivuinen historiateos on valtavan yön tulos, lähteitä ja tutkimuskirjallisuutta on huikea määrä. Oululaisen historioitsijan teoksessa on paljon herkullisia aikalaiskuvauksia pohjoisen Suomen varhaisesta ruokaperinteestä jo 1700-luvulta, esimerkiksi hautajaisten tippaleipätarjoiluista.
Ennen kaikkea Kyllin ruokahistoria on kiehtova kuvaus köyhän, pohjoisen maan ruokakulttuurin kehityksestä kansainvälisen kaupan ja muuttoliikeiden myötä. On aikoja, jolloin kansan enemmistöä on kiinnostanut enemmän ruoan määrä kuin sen makustelu. Viimeisistä suomalaisista suurista nälkävuosista on jo niin monta sukupolvea, että ne eivät enää ole osa elävää perheiden tarinaperinnettä.
Kuitenkin jokainen ruokahistorian vaihe on jättänyt jälkensä ruokakulttuuriimme, vaikka niiden historiaa ei arjessa tiedostettaisi. Etenkin juhlaruoat ovat säilyneet Kyllin mukaan hämmästyttävän samankaltaisina.
Katolisen ajan paastoruoat lipeäkala ja mämmi ovat juurtuneet joulun ja pääsiäisen juhlapöytiin. Elintarviketeollisuus on osaltaan auttanut perinneruokien pysyvyyttä helpottamalla niiden valmistusta. Harva jaksaisi valmistaa lipeäkalan kuivatusta kapakalasta tai hauduttaa mämmin alusta alkaen.
Mitä on alkuperäinen suomalainen ruokakulttuuri? Kyllin vastaus on varsin selvä: alkuperäistä ruokakulttuuria on lähes mahdotonta löytää, koska ruoka on kulkenut ihmisten mukana. Ruokakulttuurit ovat lainanneet toisiltaan, elintarvikkeet ovat olleet yleisiä tuonti- ja vientituotteita. Näin ruokakulttuuri on kietoutunut osaksi globaalia kauppapolitiikkaa.
Elina Innasen Vegaanin joulukirja (Readme.fi 2021) ilmestyy nyt toisena, uudistettuna painoksena. Sen ohjeiden avulla valmistuu täydellinen vegaaninen joulupöytä alkuruoista leivonnaisiin ja mekisiin, mutta ohjeet sopivat myös sekasyöjien joulupöydän rikastajiksi. Monessa ruoassa pääosassa ovat kotimaiset juurekset.
Rosolli on laatikoiden ohella meidän perheen joulupöydän ehdoton klassikko, mutta lämmin versio sopii myös hyvin joulupöydän lisukkeeksi. Se valmistuu Innasen kirjan ohjeella:
”Paahdettu rosolli
Rosolli ei kuulu joulusuosikkeihini, eikä sitä nähdä koskaan omassa joulupöydässäni. Rosollin saa kuitenkin tuunattua toiselle asteelle, kun juurekset paahtaa uunissa ja kerman sijaan tekee raikkaan kastikkeen kaurafraichesta. Paahdettu rosolli on parhaimmillaan lämpimänä.
300 g perunoita
300 g punajuurta
300 g porkkanoita
1 rkl rypsiöljyä
1/2 tl suolaa
1-2 salottisipulia
1 suolakurkku
1 pieni omena
Kastike:
1 prk (200 ml) kaurafraichea
1/2 dl sileälehtistä persiljaa hienonnettuna
1 tl sitruunamehua
hyppysellinen suolaa
mustapippuria myllystä
Kuumenna uuni 200 asteeseen. Kuori ja paloittele juurekset. Pilko kasvikset reiluiksi kuutioiksi uunipellille leivinpaperin päälle. Pidä punajuuret erillään muista kasviksista, mikäli et halua, että kaikki värjäytyvät punaisiksi.
Kuori sipulit ja paloittele nekin pellille. Mausta kasvikset öljyllä ja suolalla. Paahda kasviksia uunissa noin 45 minuuttia tai kunnes ne ovat pehmeitä.
Kuutioi omena ja suolakurkku ja sekoita ne paahdettujen kasvisten joukkoon. Sekoita kastikkeen kaikki ainekset yhteen ja tarjoa rosollin kanssa.”
Sami Talbergin Villisienikeittokirja (Readme.fi 2018) on ilmestynyt jo 2018, mutta sitä on edelleen saatavilla nettikirjakaupoissa. Se on upea ja ajankohtainen teos jokaiselle sieniruokien ystävälle. Kukapa ei osaisi valmistaa herkullista ruokaa herkkutateista ja kanttarelleista. Tallberg nostaa esiin harvinaisempia metsien aarteita ja on kehittänyt omat kulinaarisen kekseliäät ohjeet kymmenille sienille, kehnäsienestä suppilovahveroon ja haperoihin. Kirjan ulkoasu on yksinkertaisesti täydellisen kaunis – täydellinen sientenystävän lahjateos.
