Venäläisen keittiön herkut luontuvat suomalaiseen ruokapöytään, venäläinen ruokaperinne näkyy niin monessa meidän omana pitämässämme ruoassa. Kiisseli, sillisalaatti, piirakat, kaalikääryleet, ohukaiset – kaikki ne on omaksuttu itäiseltä naapuriltamme.

Helmikuinen joutilas lauantai on täydellinen päivä panna blinitaikina nousemaan heti aamusta. Teen sen taikinajuurella, joten nostatukseen voi hyvin varata 4-5 tuntia aikaa. Taikinan puhistessa ehdin jakaa kanssanne venäläistä ruokaperinnettä esittelevän kirjan antia.

Jaana Virronen jakaa kirjassaan Borssia ja šarlotkaa – maukasta ruokaa venäläiseen tapaan (Atena Kustannus 2019) oman perheensä parhaat reseptit, käytännössä hyviksi koetut ja hiotut. Kirja on lumoavan kaunis, Virrosen tarinat oman perheen ruokahistoriasta vievät mukanaan – luin kirjan kannesta kanteen heti sen saatuani!

Reseptit ovat periytyneet isoäidiltä äidille ja äidiltä tyttärelle. Virronen on kirjaan tallentanut äitinsä punaiseen muistivihkoon kirjoittamat reseptit ja jakanut ne edelleen meille. Venäläisen keittiön lämmössä tuoksuu lohturuoka ja vieraanvaraisen keittiön rakkaus! Jo ruokien nimet kuulostavat hellitteleviltä: soljanka, šitši, mimosa, plov, šarlotka. Viimeksi mainittu tarkoittaa muuten omenacharlottekakkua, joka on nimestään huolimatta helppo leipoa.

Virronen kuvaa venäläistä ruokakulttuuria värikkääksi ja juhlavaksi. Etenkin vieraita varten pannaan pöytä aina koreaksi. Raaka-aineet ovat meille tuttuja, valtaosa edullisia perusaineita. Juurekset, sipulit, sienet, suolakurkut ja kaalit ovat pääosassa monissa ruoissa. Luonnonantimia käytetään paljon, sienestys, marjastus säilöntä ovat osa ruokakulttuurin vuodenkiertoa. Leivonnaiset ovat täyteläisiä ja makeita, niiden suhteen ei lasketa kaloreita!

Tästä runsaudensarvesta oli vaikeaa valita  edustavinta reseptiä maistiaisiksi, päädyin ilman uunia valmistettavaan keksikakkuun.

Kuva: Jaana Virronen

”Domik eli keksirahkakakku

Tämä kääretortun sukulainen on todella helppo valmistaa, ja koristelemalla siitä saa näyttävän kakun. Domik tarkoittaa pientä taloa, ja kakun muoto muistuttaakin talon kattoa. Täytteeseen voi lisätä vaniljarahkaa tuomaan hieman lisää makeutta sekä makua.

500 g rahkaa

100 g voita

2 rkl sokeria

1 tl vaniljasokeria

15 kpl neliönmuotoisia makeita vehnäkeksejä

1 dl maitoa

Kuorrute:

100 g suklaata

0,75 dl kermaa tai kookosmaitoa

Kelmua kokoamiseen

Valmistus:

1. Sekoita rahka ja pehmeä voi keskenään. Lisää sokerit joukkoon. Lämmitä maito lähes kiehuvaksi ja ota pois liedeltä. Upota lämpimään maitoon yksi keksi kerrallaan sekunniksi ja laita sitten kelmun päälle.

3. Aseta keksit kelmun päälle niin, että saat 3 x 5 keksirivin. Lusikoi rahkaseos keskimmäisten keksien päälle tasaisesti. Ota kelmun reunoista kiinni ja purista reunimmaiset keksit yhteen niin, että saat muodon pidettyä kasassa.

4. Jätä jääkaappiin hyytymään 3-4 tunniksi, mielellään yön yli.

5. Kuorrutetta varten kiehauta kerma tai kookosmaito kattilassa niin, että pintaan ilmestyy kuplia. Älä anna kiehua liikaa. Lisää toiseen astiaan paloiteltu suklaa ja kaada kuuma kerma suklaan päälle niin, että se peittää suklaan kokonaan. Laita kansi päälle ja anna hautua 5 minuuttia. Sekoita sulanut suklaa vispilällä hitaasti pyörivillä liikkeillä. Anna seoksen jäähtyä hetki niin, että seos on hieman juoksevaa muttei liian vetistä tai liian tiivistä.

6. Kuori kakku pois kelmusta ja asettele se tarjoilualustalle. Kaada lämmin kuorrute päälle ja jätä jääkaappiin vielä hetkeksi jäähtymään. Tarjoile viileänä teen kanssa.”