Tuoreista kasviksista ja marinoidusta tofusta koottu salaatti maistuu, vaikkei joogaa harrastaisikaan.
Kevätaurinko sulattaa hanget ja herättää aistit uuteen eloon. Sielu kaipaa valoa, keho keväisen raikasta ja yksinkertaista ruokaa. Ikkunalaudoilla kasvavat ensimmäiset taimet odottamassa pääsyä parvekkeelle tai kasvimaalle. Kevättä jouduttamaan on ilmestynyt mukavia kirjoja, jotka antavat uusia ideoita terveelliseen ja ravitsevaan kasvisruokaan, myös niiden viljelyyn.
Villiinny kaupunkiviljelijäksi!
Jos kevätkaurinko kaivaa esiin sisäisen viljelijäsi, niin siihenkin löytyy apua kirjallisuudesta. Varpu Tavin tiivis tietopaketti Villinny kaupunkiviljelijäksi. Lähiruokaa tosi läheltä (Gummerus, 2013) antaa hyvät perustiedot yrttien ja muiden kasvisten kasvattamisesta käytettävissä olevassa tilassa – keittiössä, parvekkeella, pihalla. Viljelijä ei tarvitse omakotitaloa tai suurta kasvimaata, kekseliäs kaupunkiviljelijä perustaa viljelmän sinne, missä muut näkevät joutomaata.
Tavi kiteyttää ruokasuhteensa viiteen hyvinsyöjän periaatteeseen: ”1. Minulle on paljastettava ruokani alkuperä. 2. Vien sesonkiherkuista parhaat päältä. 3. Kasvissuhteeni kukoistaa. 4. Laitan roskikseni pysyvästi paastolle. 5. Kuskaan, kaapitan ja kokkaan turhia kuormittamatta.”
Marttilan tilan toimelias emäntä keittiössään
Kasvisruokaa Olgan tilalta
Kukapa ei olisi kaupungin viljelypalstalla joskus haaveillut omasta maatilasta, jossa voisi elellä omavaraistaloudessa. Ruoka tulisi omilta pelloilta, maidot lypsettäisiin oman navetan lehmistä, muutama pihapiiriä kuopsuttava kana pitäisi huolen leipojan munavarastosta. Unelmissa olisi aina kesä, aurinko paistaisi vastapestyistä ikkunoista kullaten tuvan lattialla leikkivien lasten hiukset satumaisesti. Ahh!
Olga Temonen on toteuttanut tämän haaveen käytännössä. Kirjassaan Emäntänä Olga. Kasvisruokaa läheltä koko perheelle (valokuvat Emilia Ikäheimo, Tammi, 2013) hän jakaa oman perheensä reseptit ja ruokafilosofiansa. Vaatimattomasti hän kertoo perheensä elävän harrastemaatilalla, jossa on kasvimaa, kasvihuone, kanoja ja lypsävä lehmä. Kuvien perusteella näyttää tilalla olevan muutama hevonenkin. Tilan talon rakensi vuonna 1900 Olga Marttila, Temonen jatkaa kunniakkaasti Olga-emäntien perinnettä.
tuontitavaraa olevat soijapullat ovat hintavia, Olga on kehittänyt kotikeittiöön oman ohjeensa soijapullista. Hän kertoo haaveilevansa siitä, että vuosikymmenten kuluttua hänen lapsenlapsensa hehkuttavat Olga-mummin soijapullien olevan maailman parhaita. Tässä kirjan ohje, kokeile itse:
Soijapullat
2dl tummaa soijarouhetta
1 iso sipuli
1 valkosipulin kynsi
10 cm:n pala kesäkurpitsaa
2 rkl soijakastiketta
1,5 dl soijahiutaleita
4 dl juustoraastetta
1 luomumuna
1,5-2 dl täysjyväspelttijauhoja
25 g pehmeää voita tai 0,5 dl rypsiöljyä
rouhittua mustapippuria
0,5 tl suolaa
ripaus valkopippuria
1 tl paprikajauhetta
2 tl intiaanisokeria
1 tl kuivattua basilikaa
1 tl kuivattua persiljaa
voita paistamiseen
Turvota soijarouhe kaatamalla sen päälle kuumaa vettä niin, että se juuri ja juuri peittyy, anna rouheen turvota muutaman minuutin ajan.
Sekoita turvotettuun soijarouheeseen hienonnettu sipuli ja valkosipuli sekä raastettu kesäkurpitsa. Lisää kaikki muut aineet ja sekoita tasaiseksi Massaksi. Muotoile massasta pullia ja paista ne voissa pannulla. Voit myös paistaa pullia uunissa 225 asteessa 18-20 minuuttia. Annoksesta tulee noin 24 isoa pullaa.
Joogaruokaa
Ruotsalaista alkuperää olevan Joogaruokaa (suomentananut Jenna Yli-Knuuttila, valokuvat Caroline Eriksson, Schildts & Söderströms, 2013) kirjan tekijät Anna Gidgård ja Cecilia Davidsson ovat kohdistaneet kirjansa ennen kaikkea joogan harrastajille. Kirjoittajien näkemyksen mukaan ravinteikas, lisäaineeton ja mahdollisimman vähän käsitelty ruoka edistää ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Kokeilin hieman soveltaen kirjan indonesialaisen salaatin ohjetta: limet, korianterin ja mangon jätin pois, lehtipinaatin korvasin sokeriherneen ohuilla, ryöpätyillä paloilla, kastikkeen maustoin tofun marinointiliemellä. Lopputuloksen makumaailma siirtyi kohti Japania. Reseptissä salaatin koristeluun ohjeistetaan käyttämään seesaminsiemeniä, mutta kuvassa näyttää kyllä olevan mustia nigellan siemeniä. Tällainen lukijoiden aliarvioiminen on yksinkertaisesti ärsyttävää! Tässä ohje kirjan mukaan, jutun alussa oleva kuva on omasta sovelletusta versiostani.
Gadogado – indonesialaista salaattia ja maapähkinäkastiketta, 4 annosta
200 g kiinteää tofua
2 rkl + 1-2 rkl tamarisoijaa
1 rkl + 1 rkl raastettua inkivääriä
1 tl tabascoa
1 dl maapähkinävoita tai paahdettuja maapähkinöitä
1/4 purjoa
1/2 chiliä
3 limetin mehu ja raastettu kuori
suolaa ja pippuria
1/2 kerää punakaalia
1 paprika
3 salaattisipulia
2 tomaattia
2 avokadoa
50 g lehtipinaattia
1/2 – 1 papaijaa tai mangoa
1 ruukku korianteria
kookosöljyä tai oliiviöljyä paistamiseen
seesaminsiemeniä koristeluun
1. Leikkaa tofu viipaleiksi ja anna niiden marinoitua seoksessa, jossa on 2 rkl soijaa, 1 rkl raastettua inkivääriä ja 1 tl tabascoa.
2. Hienonna maapähkinät, 1 rkl raastettua inkivääriä, paloiteltu purjo, silputtu chili, 1-2 rkl soijaa sekä 2 limetin mehu tehosekoittimessa karkeaksi massaksi. Notkista tarvittaessa tilkalla vettä ja mausta suolalla ja pippurilla. Nosta kastike syrjään.
3. Suikaloi punakaali ja paprika. Viipaloi salaattisipulit ohuiksi. Leikkaa tomaatit paloiksi ja avokadot lohkoiksi. Laita kasvikset yhdessä lehtipinaatin kanssa isolle vadille tai neljälle annoslautaselle.
4. Leikkaa papaija kuutioiksi ja mausta ne kauttaaltaan viimeisen limetin mehulla ja raastetulla kuorella. Lisää papaija salaatin päälle ja ripottele pinnalle karkeaksi silputtua korianteria.
5 paista tofua kookosöljyssä keskilämmöllä, kunnes viipaleet ovat kullanruskeita.
Tarjoa salaatti tofun ja maapähkinäkastikkeen kera. Sirottele halutessasi pinnalle seesaminsiemeniä.